Avain ymmärrykseen ja vaikuttamiseen
Tiedättekö millaisia mielikuvia ja tunteita asiakkaat liittävät brändiinne? Entä miten erotutte kilpailijoistanne? Mailandin toteuttamat brändi- ja mielikuvatutkimukset tuottavat syvällisen käsityksen siitä, miten organisaatiosi, tuotteesi tai palvelusi koetaan markkinoilla.
Sivistyneestä arvauksesta tutkittuun tietoon
Tutkimuksen tuloksena saat kattavan kuvan siitä, miten kohderyhmät näkevät brändisi.
Vastaako tutkittu mielikuva tavoitteita? Tiedon avulla voit terävöittää markkinointi- ja viestintästrategioitasi.
Mielikuvat syntyvät teoista ja viestinnästä. Tutkimuksen tulosten perusteella saat suuntaa miten toimia ja viestiä jatkossa.
Perehdymme, pureudumme, selvitämme ja suosittelemme
- Räätälöidyt tutkimukset: Laadimme alkukartoituksen perusteella juuri tarpeisiisi sopivan tutkimussuunnitelman, joka kartoittaa nykytilan ja paljastaa mahdolliset kehityskohteet.
- Monipuoliset menetelmät: Hyödynnämme laajaa valikoimaa kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä, kuten kyselyt, haastattelut ja sosiaalisen median analyysit, saadaksemme kattavan ymmärryksen mielikuvista.
- Selkeät suositukset: Tarjoamme tutkimustulosten lisäksi konkreettisia suosituksia siitä, miten voit hyödyntää tutkimustuloksia brändisi kehittämisessä ja viestinnässä.
Eikö viestisi mene perille vai eikö se vain kelpaa? Mielikuvatutkimukset antavat mahdollisuuden kuulla, mitä ihmiset todella ajattelevat, ja muokata viestintää tämän perusteella.
Case: Järjestö X tilasi mielikuvatutkimuksen viestinnän, varainhankinnan ja strategiatyön tueksi. Monikanavaisella tutkimuksella (puhelin, sähköposti, face-to-face) selvitettiin erityisesti nykyisten tukijoiden mielikuvia järjestöstä, mutta täydentäviä näkemyksiä haettiin myös ei-tukijoiden keskuudesta. Erityisinä tutkimusaiheina olivat järjestöön liittyvät mielikuvat, motivaatiotekijät tukemisen taustalla, tyytyväisyys toimintaan, kehitysideat sekä yhteydenpito jäseniin ja tukijoihin. Lisäksi haettiin vastausta siihen millaiset ihmiset valitsevat tukikohteeksi nimenomaan kyseisen järjestön.
Mielikuvatutkimus paljasti, että tietyt kohderyhmät tunsivat järjestön ja sen toiminnan varsin hyvin. Samalla kuitenkin löytyi potentiaalisia kohderyhmiä, joissa virheellinen tieto järjestön toiminnasta aiheutti negatiivisia mielikuvia ja esti ryhtymästä tukijaksi. Näistä tuloksista järjestö sai “suoran syötön lapaan” ottaa huomioon viestinnässään juuri nämä potentiaaliset ryhmät ja ryhtyä toimiin virheellisten mielikuvien oikomiseksi.