Ajatusjohtajuutta rakentamassa: hakukoneoptimointi ja Googlen polut

Olette asettaneet tavoitteeksi nousta jonkin teille tärkeän teeman ajatusjohtajaksi, onneksi olkoon! Kun strateginen päätös on tehty, yhdeksi mittariksi todennäköisesti asetetaan, että ajatusjohtajuuteen liittyvillä teemoilla noustaan kärkeen Googlen hakutuloksissa. Jos kyse on täysin uudesta käsitteestä, ensimmäinen tavoite on, että sitä ylipäätään ruvetaan etsimään hakukoneista.

Rahallahan sen Googlen ykkössivun ylimmän paikan saa, eikö niin? Valitettavasti oikotietä onneen ei ole, vaan ensin pitää kyntää ja kylvää, jotta voi saada satoa. Ratkaisevassa asemassa ovat verkkosivujen tekniset ja rakenteelliset ratkaisut sekä sisällöt.

Helena Karvosenoja, Mailand Communications

Johda tiedolla: analysointi ja auditointi

Kuten kaikessa kehittämisessä ja tavoitteellisessa tekemisessä, ensin on otettava selvää, mikä on tilanne nyt ja miten sitä parannetaan. Google-löydettävyydestä puhuttaessa tämä tarkoittaa, että etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

  1. Millä hakusanoilla ja –lausekkeilla haluamme tulla löydetyksi?
  2. Miten verkkosivustomme tällä hetkellä palvelee tätä tavoitetta?

On oleellista tietää eikä olettaa, mitä potentiaalinen asiakas näpyttelee selaimen hakukenttään.

On oleellista tietää eikä olettaa, mitä potentiaalinen asiakas näpyttelee selaimen hakukenttään. Tätä varten tarvitsemme hyvää ymmärrystä asiakkaiden toiveista, tarpeista, motiiveista ja peloista. Mihin kysymyksiin he etsivät vastauksia? Mihin ongelmiin he kaipaavat ratkaisuja? Hyvä työkalu tähän pohdintaan ovat asiakasprofiilit ja käyttäjätarinat, jotka tuotetaan esim. asiakastutkimuksen, haastattelujen sekä myyjillä ja asiakaspalvelijoilla olevan tiedon perusteella.

Kun meillä on käsitys siitä, minkälaisten kysymysten kanssa asiakkaat ovat liikkeellä, analysointi etenee yksittäisten sanojen, termien ja lausekkeiden tasolle. Tällöin apuna käytetään ohjelmia ja lähteitä, jotka kertovat eri termeillä tehtyjen verkkohakujen määrän ja ehdottavat uusia hakusanoja. Suomi on pieni kielialue, joten kotimaassa voi onnistua melko laajankin aihekokonaisuuden haltuunotto. Kansainvälisillä kielimarkkinoilla omasta aihealueestaan pitää löytää tarkempia kulmia ja kapeampia rakoja, joista pujahtaa sisään.

Edellä kerätyt tiedot kainalossa aletaan tutkia verkkosivuja. Tehtävän ottaa Mailandilla kiljuen vastaan digitaaliseen viestintään erikoistunut kollegani Helena Karvosenoja.

“Käyn läpi verkkosivuston rakenteen, sisällön, url-osoitteet, otsikot, yksittäisten sivujen ja artikkeleiden metatiedot ja muut hakukonelöydettävyyteen vaikuttavat yksityiskohdat ja koostan niistä toimenpide-ehdotukset”, Helena kertoo.

Luo, optimoi ja muotoile sisältöä

Sisältö on hakukoneen ruokaa, ja sille maistuu laadukkaat, monipuoliset ja runsaat eväät. Avainsana-analyysin ja verkkosivujen auditoinnin perusteella tiedämme, minkälaisiin kysymyksiin sisältöjen pitäisi vastata, kuinka paljon meillä jo on tällaista sisältöä ja kuinka paljon sitä tarvitaan lisää. Tämän perusteella ruvetaan optimoimaan verkkosivuja ja tuottamaan uutta sisältöä.

Hyvä kotipesä sisällölle on nk. laskeutumissivu, jonne halutun teeman alaista liikennettä ohjataan. Jos olet ihmetellyt pitkiä tekstejä vaikka ruokaohjeita etsiessäsi, syy on tämä:

“Sivut, jotka tulevat Googlen hakutuloksissa 10 ensimmäisen joukossa sisältävät keskimäärin 1890 sanaa”, Helena kertoo.

Tärkeää on myös sisällön muotoilu.

Heti perään Helena huomauttaa, että pelkkä pitkä tekstipötkö tekee tekstistä raskaan, mikä voi pelottaa kävijän pois. Siksi tärkeää on myös sisällön muotoilu:

”Pitkä leipäteksti olisi hyvä rikkoa erilaisilla väliotsikoilla, tekstinostoilla, infograafeilla tai vaikka kuvilla. Myös informatiiviset väliotsikot auttavat lukijaa navigoimaan sivulla.”

Sisältö tulisi siis muotoilla niin, että vastaus löytyy nopeasti ja helposti, mutta käyttäjä saadaan kiinnostumaan ja lukemaan aiheesta lisää. Sisällön muotoilussa tulisi huomioida, että toiset lukijat ovat aiheesta täysin tietämättömiä, ja samalla tarjota lisätietoa aiheeseen jo perehtyneille lukijoille. Kannattaa siis hyödyntää monipuolisesti erilaisia sisältöjä: kuvia, tekstejä, listoja, infolaatikoita, videoita, infograafeja ja animaatioita.

Urku auki ja sisällöt töihin

Jos on strategisesti ja maltillisesti käyty edelliset vaiheet läpi, ollaan tilanteessa, jossa hakukoneelle löytyy sapuskaa ja asiakkaiden kysymyksiin ja huoliin vastauksia. Silloin Google alkaa tuottaa tuloksia orgaanisesti eli aivan ilmaiseksi, ja nyt on se hetki, jolloin tilaa kannattaa vallata lisää ostamalla Google-mainoksia. Kun pohjatyö on hyvin tehty, tulokset paranevat ja tehot käytettyä euroa kohti kasvavat.

Sisällöntuotanto ja verkkosivujen optimointi ovat jatkuvaa kehitystyötä, jolle kannattaa luoda selkeät prosessit.

Koska maailma muuttuu ja asioita sattuu ja tapahtuu, verkkohakujen tilanne on kaikkea muuta kuin staattinen. Viime aikoina verkkoon on kilvan tuotettu tekoälyyn liittyviä sisältöjä hakukoneoptimoinnin tarkoituksissa. Aiheita tulee ja menee, ja täytyy ennustaa ja tunnistaa, mitkä ovat meille relevantteja puheenaiheita. Sisällöntuotanto ja verkkosivujen optimointi ovat jatkuvaa kehitystyötä, jolle kannattaa luoda selkeät prosessit.

Hakukoneet ovat vain yksi jakelukanava. Laadukas ja informatiivinen sisältö on käyttökelpoista kauraa muuallakin. Jatkuvan kehittämisen lisäksi kannattaa rakentaa jakelukanavat ja toimintatavat, joilla kovalla työllä tehdyistä sisällöistä otetaan kaikki irti. Artikkeleista voi leipoa mikrosisältöjä sosiaalisen median kanaviin ja niitä voi jakaa uutiskirjeessä. Edellisenä keväänä tuotetut ohjeet palstaviljelystä ovat ajankohtaisia jälleen seuraavien lumien sulettua.

Mennäkseen perille viesti vaatii toistoa, joten siinä vaiheessa, kun alkaa itse kyllästyä omiin juttuihinsa, voi ajatella, että muutama muukin on jo ajatuksen vastaanottanut. Toista tämä muutama kymmenen kertaa, ja alat olla ensimmäisenä paitsi hakurobottien myös ihmisten mielessä.