Avoimuusrekisteri tuo lobbauksen julkisuuteen?

SuomiAreenassa 27.6. keskustelivat vastuullisesta lobbaamisesta Finanssialan Tuomo Yli-Huttula, vihreiden kansanedustaja Fatim Diarra ja Mailandin Alpo Räinä. Tilaisuuden järjestivät Marketing Finland viestintätoimistot ja ProCom.

Porin SuomiAreenassa keskusteltiin 27.6. lobbauksesta ja avoimuusrekisteristä viestintätoimistojen hallituksen ja ProComin järjestämässä tilaisuudessa. Osallistuin paneeliin, jonka otsikkona oli ”Millaista on vastuullinen lobbaus?”

Aihe on tärkeä, sillä avoimuusrekisterilaki velvoittaa julkistamaan eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvaa lobbaamista eli vaikuttamistoimintaa sekä sen neuvontaa. Velvollisuus koskee yritysten suhdetoimintaa ja viestintätoimistojen tekemää työtä, muttei muun muassa julkisia organisaatioita.

Tilaisuus oli samalla pelinavaus viestintätoimistojen ja ProComin yhteistyölle, jolla edistämme viestinnän osaamisen arvostusta.

Julkisuus on eri asia kuin avoimuus

Kolmessa paneelikeskustelussa viestintäammattilaiset, tutkijat ja poliitikot pureskelivat avoimuusrekisterin vaikutusta, hyvän lobbaamisen tapoja sekä lobbaamisen suhdetta päätöksentekoon.

Itseäni mietityttää aiheen määrittely julkisessa keskustelussa. Useat tahot toteavat, että avoimuusrekisteri tuo lobbaamisen julkisuuteen. Väite on helppo esittää, mutta mahdoton perustella. Kyllä, julkisuus lisääntyy, mutta vain osin niin kauan kuin laki koskee vain pientä osaa toimijoista. 

Vastuullisuus ja eettisyys ovat painavia sanoja

Millaista on vastuullinen lobbaus? Jäsennän itse sitä useammasta näkökulmasta. Ensinnäkin – vastuullisuutta kenelle? Asiakkaalle, vaikuttamisen kohteille, itselle, Suomelle? Itsestään selvästi kaikille näistä.

Toinen arviointi pitää tehdä vaikuttamisen tavoitteen perusteella. On eri asia puhua eettisyydestä, jos halutaan vaikuttaa esimerkiksi lainsäädäntöön, valtionhallinnon tukeen esimerkiksi vientihankkeelle, yritystoiminnan olosuhteisiin, jonkun tuotteen tai palvelun käyttöön julkisissa organisaatioissa, haitallisen lakihankkeen pysäyttämiseen tai julkisen väärinkäytöksen paljastamiseen.

Eettisyys on vielä latautuneempi sana, ja sitä pitää käyttää huolellisesti. Eettisyys on arvokysymys eikä pelkkä toimintatapa. Vaikuttamistyössä tavoitteen ja toimintatavan on oltava laillisesti ja moraalisesti oikein sekä yhteiskunnan arvojen mukaista.

Mailand tekee projekteja, jotka ovat hyväksi Suomelle

Mailandin vaikuttajaviestinnän eli lobbaamisen projektit tehdään nykyisten asiakkaiden kanssa, osana heidän viestintäänsä. Ne ovat hankkeita, joilla pyritään vahvistamaan työllisyyttä, parantamaan yhteiskunnallisia olosuhteita tai hankkimaan näkyvyyttä yleisesti tärkeille aiheille. Olemme tavanneet määrittää, että niiden on oltava hyväksi Suomelle.

Vaikuttaminen ja lobbaaminen ovat laillista ja normaalia toimintaa. Sitä tekevät kaikenlaiset organisaatiot, ja osa niistä käyttää apunaan viestintätoimistoja tai konsultteja. Totuutta arvostava suomalainen yhteiskunta hyötyy siitä, että päättäjät ja media saavat monipuolista tietoa näkökulmien muodostamiseen ja päätöksentekoon.