Maailman mahtavin valtio USA pyristelee katulevottomuuksien kanssa ja presidentti Trump yrittää kaikin keinoin vakuuttaa, että tilanne on hänellä hallinnassa. Kehon kieli on jämäkkä, vaikka mielenosoittajat ovat Valkoisen talon porteilla.
Helmikuussa maailma seurasi kiinnostuneena, kun puheenjohtaja Xi ilmoitti Kiinan ryhtyvän voimalisiin toimiin koronavirusta vastaan. Kahdeksassa päivässä rakennettiin sairaala, miljoonakaupunkeja suljettiin, ja tilanne otettiin täydellisesti haltuun. Näimme illuusion yksipuoluevaltion mahdollisuudesta kontrolloida kaikkea maassaan. No ihan niinhän se ei mennyt.
Kun Vladimir Putin näyttäytyy maailmalle Venäjän televisiokanavilla, samanlainen koreografia toistuu. Koreasti puetut kadetit avaavat paraatiovet hallitsijalle, joka marssii tarmokkaasti, huomion keskipisteenä. Hän komentaa kuorma-autokolonnan ylittämään siltaa Krimille tai ilmavoimansa pommittamaan Syyrian kapinallisia. Kuvissa näkyy säntillisessä järjestyksessä toimivia yksikköjä.
Pohjois-Koreassa nälänhätä on kurittanut kansaa vuosikymmenet, mutta hyvinvoiva diktaattori tarkastaa loputtomia joukko-osastojaan, teknologisia voimannäytteitä tai armeijan näytösammuntoja. Jokainen sotilasrivi on rikkumattomassa ojennuksessa, jopa ilosta itkevät kansalaiset on saatu orkestroitua. Nälkäisiä ei kuvissa näy.
Autoritääriset johtajat ovat aina halunneet osoittaa, että heidän mahtinsa ulottuu kaikkialle, se saa muurahaisetkin marssimaan riveissä. Hyvinvoinnin voi päätellä sotajoukkojen ja ylipäällikön uutiskuvista. Samaa reseptiä ovat käyttäneet Hitler, Stalin, Mussolini ja koko joukko muita. Ja mitä köyhempi maa, sitä näyttävämpi on maan johtajan univormu. Riippumatta sotilasarvosta.
Älä usko näitä kuvia. Epäile aina, jos uutislähetyksessä näytetään paraatia, vaikka valtion asiat ovat rempallaan. Tuskin Kiina pysyisi kommunistisen puolueen otteessa ilman kaikkialle tunkevaa teknologista valvontaa ja väkivaltaa. Ei Kim johda suurvaltaa vaan kulissivaltiota, jolle joku hullu myi ydinaseen. Venäjä ei ole järjestyksen vaan kaaoksen maa.
Virolainen kansanedustaja ja historiantutkija Lauri Vahtre kuvaa kirjassaan Absurdin suurvalta kuinka venäläiseen kulttuuriin kuuluu, että tavoitteet ovat korkealla, mutta kaikki menee yleensä pieleen. Tyypillisiä syitä ovat ”työmiehet alkoivat juopottelemaan” tai ”virkamies ei ollut paikalla”. Diktatuurin kieleen eivät nämä säröt kuulu, mutta koska ne ovat osa todellisuutta, ne tunkevat esiin vaikka asfaltin raoista.
Trump on tässä porukassa hanttimies, joka yrittää pitää omaa ylivoimaisen johtajan showtaan pystyssä, vaikka maa on moniäänisempi kuin mikään muu. Mahtaakohan onnistua.
Alpo Räinä