Haluatko viestintäkonsultiksi? Tässä viisi asiaa, jotka on hyvä tietää.

Alpo Räinä

Viestintätoimistoista on tullut kiinnostavia, ja moni esittää niistä käsityksiään. Enemmän tai vähemmän faktapohjalta. Oikaisen siksi nyt muutamia väärinkäsityksiä ja perustelen samalla, miksi kannattaa hakea töihin viestintätoimistoon. Alalla tarvitaan lisää oivaltavia ja vastuunkantokykyisiä ihmisiä.

1. Mitä eroa on viestintätoimistolla ja PR-toimistolla?

Englannin kielessä termi PR, Public Relations, kattaa viestintää hyvin laajasti strategisten hankkeiden tukemisesta mediasuhteisiin ja yritysviestintään. Monivuotinen EU-tason vaikuttamiskampanja voi olla tekijälleen ”a great case of classic PR”. Englanniksi useimpia suomalaisia viestintätoimistoja voisi osuvimmin kuvata termillä ”PR consultancy”.

Suomessa PR mielletään kapeammin markkinoinnin tueksi. Siksi puheet PR-toimistoista saavat eri merkityksen Suomessa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Mutta kun Suomessa puhutaan viestintätoimistoista esimerkiksi lobbausrekisterin (avoimuusrekisterin) yhteydessä, paino on vaikuttajaviestinnässä.

Viestintätoimistot tekevät laajaa kirjoa palveluita ja kyllä siellä markkinointiakin on mukana. Toisella laidalla monella on myös lobbausta paletissa, ja sen merkitys vahvistuu. (Kerrotaan se nyt tässäkin, että viestintätoimistot ovat tyytyväisiä avoimuusrekisterin tuloon.)

2. Viestintätoimistojen työ on luottamuksellista

Suurin osa viestintätoimistojen työstä ei näy julkisuuteen. Edes kaikkia asiakkaita ei voida julkistaa. Joskus esteenä on asiakassopimus, joka kieltää julkistamisen jopa vuosia yhteistyön päättymisen jälkeen. Näissä tapauksissa asiakas haluaa suojata itseään kilpailijoilta, ei niinkään medialta tai julkisuudelta. 

Syynä voi olla myös projektin tai hankkeen luottamuksellisuus – työstä ei voi puhua, jos valmistellaan yritysostoa, tehdashanketta, merkittävää lanseerausta tai muuta peliliikettä, jonka on pysyttävä salassa kilpailijoilta.

3. Viestintätoimistoissa tarvitaan monenlaisia lahjakkuuksia

Viestintä on kieltä ja kulttuuria, liiketoimintaymmärrystä ja ihmistuntemusta. Kokemus tuo sitten mediaosaamista, verkkoviestinnän ja digimarkkinoinnin kulmaa sekä brändiajattelua. Muun muassa.

Konsulttien taustat vaihtelevat. Humanistien, valtiotieteilijöiden ja bisneskouluista valmistuneiden lisäksi toimistoissa työskentelee digimarkkinoinnin, kansainvälisen markkinoinnin ja jopa insinöörialojen väkeä. Diversiteetti mahdollistaa nopeamman oppimisen ja eri toimialoihin perehtymisen.

4. Viestintä on myös luovaa työtä

Brändiuudistukset ovat mitä suurenmoisinta viestintää. Asiakaslupauksen kiteyttäminen vaatii yhtä aikaa analyyttista ja luova ajattelua. Koko maailma kolmeen sanaan ja mielellään myyvästi.

Sama pätee yritysviestintään. Erottuminen sakeassa uutisvirrassa vaatii ideoita, jotka nivoutuvat älykkäästi ajankohtaisiin keskusteluihin, yhteiskunnan arvoihin ja yrityksen strategisiin vahvuuksiin.

5. Viestintätoimistot vaalivat eettisiä ohjeitaan

Olen toiminut viestintätoimistojen puheenjohtajana MTL:ssa ja Marketing Finlandissa neljän vuoden ajan 2018–2022. Viestintätoimistojen hallituksessa olen sen lisäksi ehtinyt tutustua alan toimijoihin vuodesta 2011 alkaen.

Sen perusteella voin sanoa, että viestintätoimistot tekevät laadukasta yhteistyötä alan eettisten periaatteiden ja osaamisen kehittämisessä. Viestintätoimistot ovat aktiivisesti mukana muun muassa VEN:issä, Viestinnän eettisessä neuvottelukunnassa, joka kokoaa ja valvoo alan eettisiä toimintaohjeita.

Summa summarum: meidän on oltava totuuden suhteen yhtä tinkimättömiä kuin laatumedioiden toimittajien. Kun toimit viestintäkonsulttina, selvitä aina faktat ja auta asiakastasi viestimään niiden pohjalta niin vakuuttavasti ja kiinnostavasti kuin mahdollista.

Alpo Räinä