Toimeksiantoni tulevat asiakasyritysten johdolta ja asiantuntijoilta, toisinaan myös hallitukselta tai omistajilta. Kaikki heistä arvioivat viestinnän merkitystä hieman eri tavoin.
Yrityksen sisällä pohditaan arvojärjestystä eli kuuluuko viestintäjohtaja tai markkinointijohtaja yrityksen johtoryhmään, tai kuka siellä näistä asioista vastaa. Asiantuntijat näkevät viestinnällä käyttöä tuotteen tai osaamisen tunnetuksi tekemisessä. Liiketoimintajohtaja miettii markkinaosuuttaan ja yrityksen vakuuttavuutta, ja haluaa edistää niitä viestinnällä.
Toimitusjohtajalle viestintä on yrityksen maineen ja tunnettuuden, usein myös työnantajamielikuvan kehittäjä. Toisinaan tutuu, että viestinnän kautta toimitusjohtajat pääsevät hetkeksi katsomaan yritystään ulkopuolelta.
Kun hallitukset päättävät osallistua viestinnän suunnitteluun, on yleensä kysymys isoista asioista. Valmistaudutaan kriisitilanteeseen, fuusioon tai muuhun merkittävään muutokseen. Viestinnän osaajalta haetaan sparrausta ja toista mielipidettä, mutta tavallisesti hallitusten jäsenillä on niin paljon kokemusta, että viestintäkin on hallussa. Harva päivä on yhtä vaikuttava kuin viestintäworkshop asiakkaan hallituksen kanssa.
Isot kalat nousevat pintaan harvoin. Omistaja puhuu viestintäkonsultille, kun kaikki yrityksen arvoa kehittävät voimat halutaan käyttöön. Tavoitteet ovat selviä, toimenpiteet usein luottamuksellisia, ja työ erittäin merkityksellistä. Kun yrityksen arvoa saadaan kasvatettua, syntyy työpaikkoja ja verotuloja. Omistaja hyötyy, mutta niin hyötyy yhteiskuntakin.
Viestinnän suunnittelijana ja tekijänä koen nämä kaikki kuvatut tilanteet tasa-arvoisina tärkeydeltään. Ilman tuotetta ja osaamista ei ole kasvua, markkinaosuutta, mainetta tai arvonnousua. Siksi viestintä kuuluu johdon agendalle – ja paljon muidenkin.
Alpo Räinä